sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Jouluja. erilaisia.

"kuinka paljon mahtuu miehen sydameen, iloja ja suruja"
(sav. kuinka paljon mahtuu pieneen sydameen, san. traditioonalista kitinaa, aiheen voi valita itse :)

Joulu tuli ja meni. Oli erilainen. Ennen joulua pari paivaa oli jotenkin tosi yksinainen olo, vaikkei yksin hirveesti hetkia ollutkaan. Ja jouluaattona oli toooosi huono meininki. Illansuussa sitten oli pakko kayda pyorahtamassa laheisesa puistossa ja siella se paha olo sitten tuli ulos systeemeista, hanat auki. En ihan vielakaan tieda mista se johtu, mutta kai siina osansa oli siina etta oli eka joulu viiteen vuoteen ilman..
Mutta on se ihan mielenkiintosta tama ihmisen elama, ja tunnemaailma, miten se vaihtelee. Nyt oonkin vetany sitten monta paivaa taydella innolla ja hymyssa suin. :)

Sen jalkeen vietettiin sitten taalla joulupartyja, syotiin perinteisia jouluruokia kuten makkaraa ja juotiin colaa ja tsubut veti joululaulujakin ja jopa lahjoja jaettiin. Oli ihan hyva meininki. Ja kaheltatoista taalla sitten oli isot ilotulitukset.. ja siita monta tuntia eteenpain.kin. Lopulta sitten istuttiin iltaa muutaman kaverin kanssa tossa ulkosalla aamupuolseiskaan asti. Oli ihan kivaa, hyvia hetkia. Ja huvittavaa.kin kun kaikki suunnilleen ikavoi kovaa jonnekin muualle, taalla kun suurin osa on aika nuoria ja eka kerta joulua muualla kuin kotona monelle. Mulle ei ihan eka. :) Joulunjalkeiset paivat on otettu aika iisisti, "valmistauduttu" missioretkelle syomalla hyvin, todella paljon on napa ruskannut, ja valvomalla joka yo viiteen ja nukkumalla vahan. Eli, huomenillalla kun suunnataan kohti argentiinan viinikapitaalia Mendozaa, on miehet ja naiset taydessa iskussa. (vasyneita siis). Mein matkasuunnitelma onkin vahan erilainen kuin luulin, Chilessa ollaan vaan pari viikkoa mendozan jalkeen, ja sit lennahdetaankin maailman etelaisimpiin kolkkiin, eli etela-argentiinaan, Ushuaia-nimiseen kaupunkiin. Siella ihan cape hornin nurkilla. Siella on jaavuoria ja pingviineja jne.. Talla hetkella pitais olla n. 5-10 astetta lamminta, eli matkassa mukana olevat tykit tulee tarpeeseen. Ihan mielenkiintosta aikoo varmaan olla, siella pitais olla aika siisteja mestoja. (vaikkei tassa mitaan turhisteja ollakkaan vaan kunnon missionaareja... taijotain)

Isot ja tosi isot kiitokset kaikille jotka on antanu rahaa. Ootte ollu iso apu monen ihmisen elamaan, lahjoja on vastaanotettu itkujenkin kera, ja talla hetkella meilla pitais olla riittavasti rahaa siihen etta molemmat tiimit paasee tekeen mita tehda taytyy. Eli, kiitos viela kerran. Jos joku viela haluaa antaa, niin lupaan etta hyvan tekemiseen se raha menee, mutta hirveeta hataa ei oo eika pitais tullakaan, jollei suuria katastroofeja tapahdu.

Ja ainiin, joku kyseli etta ei kai taalla kukaan painosta mua pyyteleen rahaa, tai ettei kaikkea laiteta meidan "gringojen" harteille. Niin, ei. Kukaan ei oo kertaakaan pyytany multa rahaa, yleensa ne sanoo etta mun ei pitais kayttaa niin paljon rahaa. Siis edes muihin kuin itteeni. Joutuu aina kymmenen minuuttia vakuutteleen ennenkuin saa ostettua jollekin jaatelon. (no, veljeni luis on poikkeus, mutta se onkin hamsteri.) Ja taalla on suomalainen tati staffissa, ton johtajapariskunnan toinen puoli, niin sekin varmaan jo vaikuttaa siihen etta on erilaista kun ehka jossain vois olla. Mutta siis, ma ihan omasta alotteestani halusin ja haluan jeesia noita muita. Jep.

Totesin tossa etta on hyva hankkia ystavia, kun yhden tyton vanhemmat on taalla kaymassa ja jotain totesin sille tytolle etta olis kiva menna hierontaan, niin eikos se jarkannyt etta sen puoliammattilainen aiti sitten anto mulle ihan perinteisen ruotsalaisen :) hieronnan. Oli ihan hyva joululahja se.kin.

Ei oikein oo viela iskostunut tajuntaan toi missioretki, etta oikeesti seuraavat kaks kuukautta ollaan tienpaalla kirkosta kirkkoon. Meilla pitaa olla 50 tuntia evankeliointia viikossa etta saadaan opintopisteet tayteen, nuorteniltojen veto jne. sisaltyy tohon, mutta paljon on tyota siis tehtavana. Edessa on siis monen monta naytelmaa, laulua, ja puheitakin pitais pitaa. Espanjaksi, joka on mielenkiintosta koska mahan en siis osaa espanjaa. Oikeesti. Sen enempaa kuin tarzan englantia. Mutta, silla mennaan mita on.. :)

Tassa kun on miettiny etta mita teoriajaksosta on jaany kateen, niin ainakin on joutunu kyseenalaistaa jotakuinkin jokaisen ominaisuutensa ja tapansa tehda ja ajatella asioita. Persoonallisuutensa myos. Poikaa on purettu osiin. Mutta kai siita lopputuloksena, sitten kun se on taas koottu kasaan, on entista ehompi jassikka. Nain uskoisin. Mutta toi kaytannon jakso on osta tata kokonaisuutta, joten turha tassa viela on mitaan loppuraportteja tehda. Katellaan sitten myohemmin. On ollut tosi hienoa kuitenkin nahda Jumalaa tyossaan. Se taallaolossa on ehka parasta.

Siispa, mita joulusta jai kateen...? Vahan itkuja, paljon syomista, ja monen monta hyvaa iltahetkea hienojen ihmisten kanssa. Pimeat ja lampimat illat on vaan kivoja. Jopa jouluna. Kiitos niista.
Toivottavasti teidan joulunne oli.... erilaisia. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti